Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

"M" stands for Matkustelu.

tiistai 7. helmikuuta 2012

"M" stands for Matkustelu.

Kun olin nuori, en ymmärtänyt muiden intoa matkustelua kohtaan. Monet ystäväni intoilivat eri maista ja au pair-vuosista ja muista erilaisista mahdollisuuksista ja minä en nähnyt siinä minkäänlaista loistoa, minulle matkustelu merkitsi lähinnä vain siirtymistä paikasta toiseen. Villi veikkaukseni matkustushaluttomuuteni syyksi on varmaankin paljo matkusteluni "kodista kotiin" lapsena. Isäni puolen suku asuu lähes kokonaan Kreikassa, minkä lisäksi isoäitini asuu Espanjassa - siksi se mitä muut kutsuvat "aurinkolomaksi" ei tunnu minulle sen kummoisemmalta kuin kallis matka mummolaan.

Tämä ajatusmaailma piti tiukasti yhtä koko peruskoulun ajan ja monta vuotta sen jälkeenkin, näin jälkeenpäin ajateltuna menetin sen vuoksi paljon sillä olisin silloin voinut ehkä matkustella tai ainakin keräillä omaa pesämunaa sitä varten jos olisin tahtonut. Aurinkolomat eivät vieläkään (samasta syystä) juurikaan kiinnosta minua, mutta toki jos minulla olisi loputtomasti rahaa lähtisin todella mielelläni rentoutumaan myös jonnekin ihan vaan sen lämpimän perässä. Toisaalta silloin ehkä tahtoisin kohteen olevan juuri sellainen, että siellä ei ole minkäänlaista kaupungin vilinää. Pelkkää hiekkarantaa, turkoosia vettä, rutosti palmuja ja rommia sekä hieno bambumaja. Ja ystävä.

Vaikka tämä ajatus tuntuukin minusta miellyttävältä, huomioni saavat silti kaupunkilomat ja tietysti ne perinteiset kuten Lontoo (Manchester, Liverpool, joku kiva kaupunki Englannissa), Pariisi ja New York, mutta myös lukuisat muut kaupungit kuten Berliini ja Dublin. Toki noissa naapurimaissakin olisi joskus kiva käydä ihan kunnolla tutustumassa ja vierailla pidemmän aikaa esimerkiksi Tukholmassa, Moskovassa ja Kööpenhaminassa.



Se tämänhetkinen ykkönen on ehkä vähän kliseinen unelma, mutta voi, niin tosi. Parantumattomana romantikkona unelmakohteeni on koko elämäni ajan ollut Pariisi, mutta joitakin vuosia sitten tajusin, etten tahdo mennä sinne yksin tai edes välttämättä kaverin kanssa, vaan juuri sen oman rakkaan kanssa. No, rakasta ei ole kiikarissa, joten unelma Pariisista on nyt jäähyllä. Tilalle on tullut New York, joka on etenkin lähikuukausina kolkuttanut takaraivoani ei-niin-hienovaraisesti. 

Olen viettänyt lähiaikoja lukuisia tunteja jo ihan vain selaillen erilaisia hotelleja, nähtävyyksiä, valokuvia ja lentoja. Niin, siis vaikka rahoja ei tosiaankaan ole kasassa eikä matkapäivää päätetty. Minä vain tahdon sinne. Tahdon nähdä kaiken sen mikä on siellä isompaa. Tahdon aamulla noustessani hotellin sängystä avata verhot ja nähdä kuinka Manhattan aukeaa edessäni. Tahdon nähdä Times Squaren. Tahdon käydä piknikillä keskuspuistossa. Tahdon tutustua uusiin ihmisiin. Tahdon shoppailla Forever 21:lla. Tahdon kuulla kun ihmiset ympärilläni puhuvat englantiani. Tahdon nähdä kaiken sen suuruuden.

Myös oikeasti mielenkiintoiset kohteet kuten esimerkiksi Intia kutkuttavat vähän mieltä. Intian kulttuuri kiinnostaa minua todella paljon ja etenkin ihmisistä olen aina saanut hyvin lämpimän kuvan. Uskon, että paikka kuten Intia voisi todella avartaa silmiä suuresti, vaikka kulttuurishokki olisikin varmasti odotettavissa. Toinen paikka, jonne minua kiinnostaisi matkustaa todella paljon, on Egypti. Jo paikan historia on kiehtonut minua lapsesta asti. Toisaalta ajatus Kairoon matkustamisesta ehkä pelottaisikin hieman, mutta toisaalta se olisi varmasti niin uskomaton kokemus, että pakko se on päästä joskus toteuttamaan. 


Viimeksi olin reissussa viime kesänä. Silloin kohteena oli Hampuri, joka ei koskaan ollut minulla millään unelmamatkakohde-listauksella, mutta reissu oli huikea! Matka sai alkunsa puhelusta, jonka soitin ystävälleni Riitalle. Se meni kutakuinkin näin: "Pitäisköhän meidän lähteä johonkin. Niinku täältä pois." "Ai niinku mihin." Emmä tiiä. Saksaan. Tai Köpikseen. Ihan sama, johonki." "No mennää!" Päätettiin samalla reissulla mennä katsomaan jokin hyvä keikka ja alettiinkin selailemaan suosikkibändiemme keikkakalentereita vähän sillä silmällä. Kohteeksi valikoitui Hampuri, josta kumpikaan meistä ei tiennyt juurikaan mitään.

Ihmisiähän on monenlaisia. Tietynlainen ihminen olisi nämä lennot maksettuaan ehkä kuluttanut netin matkailusivustot puhki etsiessään tietoa tästä itselleen tuntemattomasta kaupungista, pakannut hyvissä ajoin viikon etukäteen ja säästänyt hyvän tukun rahaa matkaa varten. Kumpikaan meistä ei kuitenkaan ole sellainen ihminen. Minulla oli matkarahaa ehkä runsaat sata euroa ja pakkasin kamat kasaan edellisenä päivänä. Kun saavuin lähtöaamuna jo valmiiksi ainakin 10 minuuttia myöhässä minua vastapäätä asuvan Riitan ovelle, se sinkoili vielä ympäriinsä huoneesta toiseen heitellen tavaroita laukkuunsa. Lopulta se singahti ovelle edelleen hiukset märkinä ja riennettiin bussipysäkille kun se edelleen veti toista kenkää jalkaansa ja joutui siksi pomppimaan yhdellä jalalla alkumatkan.

Ehkä juuri tämä tietämättömyys tekikin kuitenkin meidän matkasta niin huipun. Hampuri - josta meillä ei ollut minkäänlaisia odotuksia (hyviä tai huonoja) osoittautui upeaksi kaupungiksi ja omasi maailman ystävällisemmät ihmiset. Ensimmäisenä silmiini osui jo taksilla hotellille matkatessa rakennusten upea arkkitehtuuri, jota innoissani en missään vaiheessa kyllästynyt kuvailemaan. Seuraavaksi innostuin meidän hotellista, joka oli niin luksus, että meillä oli keittiökin huoneessa. Sitten intoilin matkaseurasta, joka oli juuri niin rento, että hyvillä mielin suostui ottamaan kunnon päikkärit heti huoneeseen saavuttuamme. Riitta oli aivan mahtavaa matkaseuraa, juuri sellaista joka ei vedä väkisin joka paikkaan, mutta tahtoo silti nähdä kaiken.

Matkan aikana löydettiin aivan meidän hotellin nurkan takaa aivan ihana kahvio/pubi, joka otettiinkin omaksemme ja nautittiin kaikki meidän brunssit ja ateriat siellä mikäli mahdollista. Myös Hampurin hinnat yllättivät iloisesti, ensimmäiseksi ateriakseni nautin alkupalojen lisäksi pastaa sekä muutamat juomat ja hintaa koko setille tuli kymmenisen euroa.

Oltiin reissussa neljä päivää, kulutettiin yksi päivä tutustuen kaupunkiin, yksi päivä shoppaillen ja yksi päivä kevyesti juhlien. Sekin tehtiin suhteellisen hillitysti ja tyylillä. Aloitettiin kokkaamalla itsellemme ruokaa meidän hotellihuoneen keittiöstä, olihan sitä nyt pakko kokeilla kun sellainen oli. Nautittiin kynttilänvalossa romanttinen ystävyysillallinen syöden pastaa ja pihvit. Laittauduttiin ja lähdettiin katsomaan bändejä, joiden takia oltiin kaupunkiin saavuttu. Keikan jälkeen suunnattiin Hampurin red light districtille koska tahdottiin nähdä se koko komeudessaan.

Red light district eli punaisten lyhtyjen alue on siis alue, jolle prostituutio ja senkaltainen seksityöläisyys kuten strippiklubit ovat keskittyneet. Hampurissa vastaavanlaisella alueella, eli Reeperbahnilla ei katu-prostituoitua näkynyt, mutta strippiklubeja ja tavallisia klubeja toki pilvin pimein. Tutustuttiin döner-jonossa (kuinka kliseistä niin monella tapaa) kolmen pojan koplaan, jotka lupasivatkin näyttää meille paikkoja. Käytiin vähän tanssimassa ja vaihdettiin tiheästi baaria, että päästäisiin näkemään mahdollisiman monta paikkaa. Nähtiinkin illan aikana monet tanssilattiat ja jopa goottiklubi, jossa väkeä ei kuitenkaan tainut olla edes tusinaa. Oltiin muutenkin liikenteessä keskellä viikkoa ja meininki on varmasti paljon hurjempaa viikonloppuisin.

Päätettiin ilta strippiklubille, joka oli myös tyhjillään joten vietettiin siellä aikaa juuri sen yhden juoman verran. Takaisin hotellille saavuimme vasta aamulla, nukuttiin tunti tai pari ja lähdettiin lentokentälle. Oltiin jotenkin katsottu meidän lennon ajankohta vähän väärin eikä sen vuoksi oltu ehkä ajoitettu tuota viimeisen illan kreisibailausta kauhean fiksusti. Ehdittiin kuitenkin lennolle hyvin ja nukuttiin välilaskun aikana Köpiksessä. Kyllä rehellisesti sanottuna harmitti palata Suomeen.



Voi ei, kylläpä tämä postaus venähti eikä nyt kyllä ainakaan helpottanut 
matkakuumettani!! Minne sinä tahtoisit eniten maailmassa?


Tunnisteet: , , ,

15 kommenttia:

7. helmikuuta 2012 klo 14.55 , Blogger Emi kirjoitti...

ihana video, tuli sellanen olo että hampuriiiin haluan. millä ohjelmalla muuten teet sun videot? C:

 
7. helmikuuta 2012 klo 15.26 , OpenID maryihmemaassa kirjoitti...

Mä haluan joka paikkaan! Hehe. No en kai ihan, mutta suurkaupungit kiinnostaa. Vähän noi samat mitä sinäkin tossa luettelit.

Olenkin miettinyt, että kun opinnot on ohi suuntaan jonnekkin maailmaan. New York, Tokyo, Lontoo - mistä nyt sitten saakin töitä. Haluaisin ainakin vähän aikaa asua jossain muualla kun Suomessa tai Ruotsissa :)

 
7. helmikuuta 2012 klo 16.29 , Blogger Hanna kirjoitti...

New York on juuri niin ihana kuin ihmiset antavat ymmartaa.

Mulla on kans ihan hirvee matkakuume. Just tanaan kattelin matkoja New Orleansiin ja jos olisi pari sataa ylimaaraista viela, niin sen voisi toteuttaakin, mutta valitettavasti ei ole. Hampurissa en ole ikina kaynyt, eika mulla ole siita minkaanlaisia mielikuvia.

 
8. helmikuuta 2012 klo 2.25 , Blogger Joa kirjoitti...

Me käytiin Hampurissa 2010 kesän interreilillä. Ei tiedetty paikasta mitään eikä juuri siellä ehditty kierrelläkään, mutta satama-alue ja puistot olivat upeita. Asuttiin itse asiassa Reeperbahnilla, hostellin vieressä oli heti strippiklubi jos toinenkin. Hassua!

Egypti on myös ihana. Olin vanhempieni kanssa joskus yläasteella Egyptissä viikon. Se oli joku Aurinkomatkojen Niili -risteily - aiiivan mahtava. Asuttiin laivassa ja seilattiin Niiliä ylös ja pysähdeltiin eri kaupungeissa, kierrettiin temppeleitä ja nähtiin paikallista elämää. Ehkä elämä toiseksi paras reissu (kuukauden interrail oli kokonaisuudessaan paras!). Meidän opas oli ihan huikea, osasi kertoa vaikka mitä jännittäviä taruja jumalista ja muinaisista egyptiläisistä. Voih... joskus vielä takaisin sinne.

 
8. helmikuuta 2012 klo 3.02 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Nyki on muuten ihana paitsi et siel haisee aivan kamalalta ja se saasteiden määrä.... Mut muuten <3 <3 <3 Lontoos, Liverpoolis ja Manchesteris kannattaa ehdottomasti käydä(mut varata mukaan sadetakki tai ees sateenvarjo)! Ja kyl siel Pariisissa voi ilman sitä rakasta käydä, ite oon ollu kahesti ja nyt keväällä tulee kolmas kerta ja ihanaa se on ihan vaa kaveriporukallaki siellä olla! Ja Köpikses kannattaa EHDOTTOMASTI tulla käymään ;)
-jassubassu

 
8. helmikuuta 2012 klo 3.39 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

ihana postaus (:

 
8. helmikuuta 2012 klo 6.21 , Blogger Joanna kirjoitti...

Kuulostaa niin täydelliseltä matkalta :D Ja ikinä ei tiedä mitä niistä seuraa!
Mulla ei ollut vielä viime lokakuussakaan minkäänlaisia odotuksia itse Lontoota kohtaan. Tulin tänne vaan kattoo ystävääni kera toisen ystävän: ja rakastuin. Päätin, että tänne pitää päästä.
Ja nyt pari hassua kuukautta myöhemmin täällä eletään, edelleen aika ihastuksissaan :D
Mulla on kyllä aina matkustelu ollut oikea intohimo ja mielellään viettäisinkin kohteissa aina ihan muutaman kuukauden niin että kunnolla pääsisi sisälle siihen toisenlaiseen maailmaan. Nykyään vaan helposti tietää jo "liikaa" ja useampien paikkojen on hankala tehdä kunnon vaikutusta. Mistä löydät jotain, jota et olisi nähnyt jo esimerkiksi netistä?
Niin ja PS. Rakastan noita mustia hiuksia, käy ehdottomasti sulle!

 
8. helmikuuta 2012 klo 10.22 , Blogger myysa kirjoitti...

Tosi kiva postaus! Tuli hinku itsekin johonkin matkalle :)

 
8. helmikuuta 2012 klo 10.32 , Blogger Joanna kirjoitti...

Emi:
Kiitos! Ja suosittelen Hampuria lämpimästi.♥ Mä teen ihan tän koneen mukana tulleella Windowsin elokuvatyökalulla (entinen Windows Movie Maker) joka on iiiihan sysipaska!!! Se on maailman ärsyttävin ohjelma!! Movie Maker oli parempi, ikävöin.</3

maryihmemaassa:
Mäkin haluan joka paikkaan!! :D

Hanna:
Joo, en oo koskaan kuullut kenenkään palaavan New Yorkista ja sanovan "oli kyllä paska paikka." :D

Joa:
Interreilaus on kanssa yksi mun unelma, mutta päätin käsitellä sen joskus toisessa postauksessa kun tämä niin venähti :D Reeperbahn♥ Eikä miten siistiltä kuulostaa!!!! MÄKIN TAHDON TOLLASELLE NIILI-RISTEILYLLE!! Kattelin just lennot-hotelli hintoja Egyptiin ja ei ne olleetkaan kalliita. :o

Jassu:
Haha joo oon kuullu monen sanovan että se painostava ilma on eka asia minkä tuntee sinne astuessaan. Tottakai Pariisiin voi ilman muuta mennä ilman rakastakin, mutta se on semmonen reissu jonka itse tahtoisin tehdä joko kokonaan yksin tai rakkaan kanssa. :) I hope to see you in Copenhagen some day.♥

Ano:
Kiitos! :)

Joanna:
Joo oli kyllä IHAN huippu! Kiva, että muutto Lontooseen kannatti! Joo se olis huippua että pääsis viettämään kunnolla aikaa. :) Tuo neljä päivää oli juuri sellainen, et vikana päivänä oppi vihdoin paikat ja tavat yms. ja sit pitikin lähteä. :D Ja kiitos.♥

 
8. helmikuuta 2012 klo 10.35 , Blogger Joanna kirjoitti...

myysa:
Hahah, sori! Vähemmästäkin tulee matkakuume! :D

 
8. helmikuuta 2012 klo 13.32 , Blogger autio maa kirjoitti...

pitkät postaukset on kivoja :)
mä olin kans hampuris viime kesänä tosin vaan oikeestaan yhden yön ja kaks päivää, mentiin festareille sit siihen lähelle lopuks ajaks. mut mä eb tiedä miten kun yritettiin suunnistaa metrol sinne "keskustaan" tultiinki juuri tuolle punaisten lyhtyjen alueelle. joka puolella katu prostituoituja, kasinoja, stripclubeja ja sexshoppeja... ei kauheen kivaa kuvaa antanut itsestään hampuri :D onneks kiva pubi hotellin lähel halvoilla hinnoilla ja upealla palvelulla pelasti.
ps olet kaunokainen! ja ihanan itsevarma, ihailen!

 
8. helmikuuta 2012 klo 14.35 , Blogger Riikka kirjoitti...

IHANAIHANA VIDEO!!!!!!!

 
9. helmikuuta 2012 klo 14.18 , Blogger Joanna kirjoitti...

autio maa:
:D MIKSI MÄ EN NÄHNY YHTÄKÄÄN PROSTITUOITUA?

Riikka:
Kiitos♥!

 
5. maaliskuuta 2012 klo 23.51 , Anonymous Aleksi kirjoitti...

Gosh, sä olet ihana!

Aivan mahtava video, rakastan a) Hampuria, b) videon tekijää!

Ja: Olet aivan jumalaisen kaunis!

 
6. maaliskuuta 2012 klo 1.57 , Blogger Joanna kirjoitti...

Aleksi:
Hahah, kiitos! Mäkin rakastan Hampuria.♥ Ja kyllä, etenkin tuolla videolla ja sen lopussa olen erityisen hurmaava. :D

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu